Jussi ja Reijo molemmat kirjoittivat tästä uudesta meta-analyysistä jo ansiokkaasti joten ei siitä sen enempää.
]]>Olen viitannut tai joku muu kuten sinä on viitannut Stamlerin kriitikkiin useammassa kirjotusteni keskusteluissa ja artikkelissa. En ole sitä erikseen esitellyt, kuten yleensä muitakaan pääkirjoituksia tai lettereitä päätoimittajalle. Et ole kyllä itsekään esitellyt Siri-Tarinon vastausta Stamlerin kritiikkiin. Tällainen keskustelu jonkin kiistanalaisen julkaisun jälkeen on tavanomaista, ja jokainen nostaa siinä omaa kantaansa tukevia asioita esille. Stamlerin kriitiikkiä ei mielestäni voi millään nähdä lopullisena vastauksena, kuten sinulla tuntuu olevan tapana esittää. Jos kerta Stamler et co. on vahvasti tuota mieltä, niin sopii ajaa uudet meta-analyysit sopivilla aineistoilla, ja kokeilla saada sen julkaistuksi. Sen nostan kyllä esiin jos sellainen putkahtaa häneltä tai muilta.
Olen esitellyt kaikki vuoden 2009 jälkeen ilmestyneet rasvan modifiointia koskevat väestötutkimus meta-analyysit ja kovien päätetapahtumien RCT-meta-analyysit. Siellä on sinun viitekehystäsi puolustavia Hooperin, Skeaff&Millerin ja Mozaffarian metat.
Duodecim tai Lääkärilehti tiedemedioina eivät näitä ole käsitelleet, mille on varmasti selityksensä.
]]>Se, miten tieteen tapahtumista viestitään valtaväestölle, herättää sitten enemmän erimielisyyksiä ja siitä hyvänä esimerkkinä on Reijonkin viittaama Walter Willett. Viestintä selvästi puhuttaa nyt ravitsemuksen asiantuntijoita. Aihe oli itseasiassa pinnalla myös ravitsemustieteen 30-vuotisjuhlaseminaarissa Itä-Suomen yliopistolla viime vuoden lopulla.
]]>tieteellinen yhteisö päättää mikä on laadukasta, ja mikä. Tuleeko AHA, WHO, THL, jne. kääntämään kelkaansa Mozzafarianin tekeleiden siivättämä? Aika näyttää. Todennäköisesti ei.
S-T meta-analyysin julkaissutta tiedelehteä kehoitettiin olemaan julkaisematta tutkimusta laatuongelmien takia usealta eri taholta. Lehti päätti julkaista meta-analyysin, mutta sisällyttää samaan julkaisuun editoriaalin (Stamler 2010), jossa koko tekele haukuttiin lyttyyn. Chowdhuryn meta-analyysin julkaissutta lehteä ollaan niin ikään kritisoitu siitä, että se ylipäätänsä julkaisi artikkelin. Ja tässkin tapauksessa syynä ovat (ymmärtääkseni) laatu-ongelmat, ei politisointi. Stamlerin editoriaalista ei saatu koskaan lukea mediassa, etkä sinäkään koskaan mitään poikkeusta tehnyt tämän osalta.
]]>Eikö nyt kuitenkin ole niin että kun on voitu siirtyä luulottelusta enemmän tieteelliseen ajatteluun, niin valtaosassa asioita ollaan hämmästyttävänkin yhtä mieltä? Onko esimerkiksi ravintotieteessä päätelmien suhteen kovin suurta “heilahtelua” todellisten asiantuntijoiden kesken?
]]>